Sukkahukka täytti 8 vuotta ja kaverisynttäreitä vietettiin paikallisen monitoimitalon liikuntahallissa jalkapalloa pelaten. Tarjoilut hoidin muilta osin sipsi-karkkilinjalla, mutta kakun tein sentään itse. Tämä oli ensimmäinen kakkuni, joka oli muodoltaan ei-täytekakkuvuoka ja ensimmäinen kerta kun päällysteenä oli jotain muuta kuin kermavaahtoa tai suklaakuorrutetta. Täytteenä oli bamixilla survottuja säilöttyjä appelsiineja sekä seos, jossa oli kermavaahtoa, appelsiinituorejuustoa ja reilu loraus salmiakkikastiketta. Kakun muodon tein niin, että pohjalla oli tavallinen sokerikakkuvuoka, lakikorkeus tuli kahdesta puolipyöreästä autovuoasta ja ylimääräiset leikkaamisjätteet vetäisin Minuuttimikolla ylijäämätäytteen kera massaksi, jolla täytin kolopaikat.
Muutamaa leivontablogia selattuani ja kaupan päällystevalikoimaa ihmeteltyäni päädyin kakun päällisessä yhdistelmään sokerimassa + kick-karkit. Kaulittuani molemmat aloin pohtia, kuinka saisin karkit tarttumaan tomusokeriseen massaan ja välkkynä naputtelin molempia perunanuijalla tarttumapinnan maksimoimiseksi ja kostutin pinnat vedellä. Moka! Sokerimassa tietysti suli veden kohdalta ja koko sokerilaatta oli revetä sitä nostaessani. Yhteistuumin Sukkahukan kanssa saimme sen kuitenkin onnellisehkosti nostettua lastoin ja kakkulapioin kakun päälle ja kakusta tuli kuin tulikin sen näköinen, että liuta kahdeksanvuotiaita tunnisti sen jalkapalloksi. Makukin oli hyvä. Ei tämä nyt tietysti mitään kakkuleipurikisoja voittaisi, mutta pääasia on, että kakku maistui lapsille ja näytti jalkapallolta. Harmittelin vain jälkikäteen, miksi en ehdottanut jääkiekkokakkua..

Paljasjalkainen halusi myös käydä ostamassa lahjan ja valitsi lahjaksi paketin jalkapallokortteja. Hän myös paketoi lahjan ihan itse (autoin vähän narun solmimisessa) ja piirsi kortin ihan itse.