perjantai 9. maaliskuuta 2012

ROBOTTI JA ETANA






Paitoja Paljasjalkaiselle. Olen hamstrannut kankaita läjäpäin ja alkaa olla hilkulla, että puolimetrisessä riittää pituus paidaksi. Robottikangas oli pesussa kutistunut sen verran, ettei pituus ihan riittänyt pitkäselkäiselle lapselle. Piti sitten laittaa helmaresori. Etanakankaan valkoinen oli pesussa ikävästi ottanut väriä sinisestä (jokunen nenäkin oli levinnyt punaiseksi viiruksi), harmi kun kangas oli jo niin kauan marinoitunut, ettei sitä kehtaa enää reklamoida. Molemmissa kankaissa on nöhtääntymää jo yhden kutistuspesun jälkeen. Robottipaita on tehty jatketulla 98cm kaavalla, etanapaita saumanvarattomalla 122-senttisellä. Pitänee ryhdistäytyä ja piirtää kaava siltä väliltä. Hankalia nämä tilanteet, kun lapset kasvavat niin, ettei kaavanpiirtäjä pysy perässä!


2 kommenttia:

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

No tuo on kyllä aivan arkipäivää meillä, että toteutus laahaa ja kangasta tarvitsisi lisää... Vaan sitten pitää vain käyttää mielikuvitusta. Mutta ai kun pistää vihaksi tuo välitön nöyhtääntyminen ja värinmenetys. Niin paljon on noita printtikankaita haalistettu ja itse asiassa valmisvaatteitakin, että ihan syystä suosin nykyään enimmäkseen yksivärisiä tai kuosiinkudottuja.

unisukka kirjoitti...

Lepäävä Esteetikko: minunkin kankaani ovat suurimmaksi osaksi ajalta, jolloin printtikankaita vasta alkoi tulla markkinoille. Silloin niitä oli ns. pakko ostaa uutuudenviehätyksissään. Nykyisin vastustaminen on helpompaa, kun runsaudenpula vaivaa. Mutta oma kaavanpiirtäjä/kankaidenleikkaaja/viimeistelijä olisi kyllä kätevä!