Kotipalapelissä olen Kässänopen painajainen- villatakkeja ihastellut ja vihdoin sain omani valmiiksi. Tai oikeastaan takki on vain kässänopen painajaisesta inspiraationsa ja silmukkamääränsä hakenut, lopulta siitä tuli kuitenkin oma sovellus. Helpoimmallahan pääsee neulomalla etu- ja takakappaleet kerralla, joten erkanin ohjeesta jo alkutaipaleella. Kun olin neulonut kappaleet kainaloon saakka, törmäsin Kukkarukkasen raglantakkiin ja päätinkin tehdä takin raglanhihaisena. Ohje raglanhihaiseen takkiin olisi ollut Modassa, mutta koska minulla ei sitä ollut, keksin kavennukset itse. Hupun silmukkamäärät ja korkeuden taisin jälleen vakoilla Kässänopen ohjeesta. Takki odotti nappilistaa puuttuvien nappien takia parisen kuukautta, kunnes sattumalta löysin sopivat napit Jätti Rätistä. Kylläpä tunsin itseni hölmöksi, kun en ollut sieltä hoksannut aiemmin edes katsoa! Nappilistaa neuloin vaaka apunani, jotta lanka riittäisi. Sitä jäikin lopulta neljä kolmen sentin pätkää.
Takkiin hankin langat jo aikoinaan ompeluseuralaisten Mary Maxim- tilauksen yhteydessä, mutta sopivaa ohjetta (tai polttavaa tarvettakaan...) ei aiemmin tullut vastaan. Takki on Patons:n merinoa, joka on tiheydeltään suunnilleen seitsemän veljeksen paksuista. Itse boikotoin Novitan lankoja laatuongelmien takia (kertokaa toki heti, jos laatu palaa entiselleen!), mutta Patons on kyllä lapsen villatakkiin pehmeytensä vuoksi mitä mainiointa lankaa muutenkin. Ainaoikein-neule söi lankaa arvioimaani enemmän, mutta onneksi Lepäävä Esteetikko pelasti minut pulasta. Onnea on hamsterikaverit!
Itse olin koulussa sellainen kässänopen painajainen, joka teki työnsä turhankin vauhdikkaasti ja oli kohta taas kärttämässä uutta työtä tehtäväksi. Tätä villatakkia tehdessäni tähtäsin Villahousun kokoon, mutta siitä tulikin sellainen välikoko, jota voi käyttää sekä Villahousulla että Paljasjalkaisella. Aina eivät siis kässänopen painajaisoppilaatkaan onnistu sopivan koon teossa (vai onko tämä jo tahattoman onnistunutta epäonnistumista?). Seuraava takki on muuten jo tekeillä ja sitä seuraava suunnitteilla. Yksinkertaisuudessaan koukuttava malli, sanoisin.
5 kommenttia:
Näistä ihanista villatakeista ei sitten vaan saa tarpeekseen <3 Toi ainaoikein sitten vaan on niin ihana :)
Tämä on kaunis. Kirjoittelitko ohjetta muistiin, mua sais nakata sillä niin voin koeneuloa sen ;)
Kiitokset, Tiina ja Isosisko! Heh, juuen kirjoitellut ohjetta muistiin, olen niin boheemi neuloja, että minä ja ohjeet ei sovita samalle planeetalle. Sen sijaan tuo mainitsemani Moda 1/2011 näyttää ohjeena musta tosi hyvältä ja siihenhän voi sitten poimia kässänopen painajaisesta hupun mitat :)
http://nappihyppely.blogspot.com/2012/05/one-lovely-blog-award.html
Nappihyppelyllä- blogissa olis tuollanen juttu!
Heippa Kotihiiri, onpas mennyt jotenkin ohi silmien, mutta kiitos näin jälkikäteen! Isosiskolle tiedoksi, että Toisen Painajaisen mitat on nyt mittailtu tekstiin. Ohjetta ei edelleenkään ole, mutta suunnilleen.
Lähetä kommentti