lauantai 27. huhtikuuta 2013

HÄMÄHÄKKIMIES














Onnistuin kerran nappaamaan Majapuun palamyynnistä puoli metriä hämähäkkineulosta ja housupätkän palloneulosta. Housut ovat vielä vaiheessa, mutta hupparin sain aikaiseksi ja loppupaloista tuli vielä sopivasti caprishortsit. Vetskari on purettu joskus jostain hajonneesta vaatteesta.



Jos oli kankaiden yhdistely helppoa, niin ompelu ei sitten mennytkään ihan kerralla putkeen :D


lauantai 20. huhtikuuta 2013

LUMINEN MUISTO








Ihan pieni hetki sitten otettuja kuvia ompeluista. Alkuvuodesta tein kesämekon, jonka raportoiminen tänne blogiin tuntui hassulta keskellä talvea. Nyt sitten tuntuu hassulta laittaa noita kuvia tänne, kun ulkona loiskitaan kuravellissä.

Kesämekko ja kirahvipaita (92?), kankaat Triteksiltä, kaavat omia kehitelmiä. Keltavalkoinen resori Majapuulta. Paitaa on nyt pesty muutaman kerran, ja edelleen kunto on uudenveroinen. Ihanaa, että vielä löytyy hyvälaatuistakin trikoota maailmasta!

perjantai 19. huhtikuuta 2013

KADEHDITUT TYLSIMYKSET






Jotkin ompelukset ovat sellaisia, että kaikki into katoaa jo alkutekijöissään, ja hammasta purren tekeleet vääntää loppuun. Nämä olivat juuri sellaisia. Ylimmässä kuvassa yökkäri Villahousulle. Käytin jälleen laatikossa lojuneita, joskus vuosia sitten puoli-ilmaiseksi ostamiani, "näistävoijoskustehdäyökkäreitä"- kankaita. Raitainen tunika oli joululahja anopille. Lupasin tehdä hänelle sopivat kaavat ja tämä tunika oli ensimmäinen kaavakokeilu. Piirsin kaavat hänen vanhasta Marimekkopaidastaan, mutta heti saksien napsautettua kankaan paloiksi, tajusin kappaleet typerän mallisiksi ja ompeluinto lopahti siihen. Harmi, että kaavasilmäni on hitaampi kuin saksikäteni! Sovittelujen ja kokeilujen kautta saatiin kuitenkin lopulta jonkunmoinen vaate aikaiseksi, ja tuumin, että epäonnisenakin se käy yökkäriksi. Eipä auta muu kuin jatkaa kaavan kehittelyä. Ensi jouluksi sitten sopiva!

Niin, se kadehdinta-osuus. Kymmenenvuotias valitti suureen ääneen, että hän olisi halunnut itselleen vaatteita juuri näistä raitakankaista. Hän, joka viimeisen neljän vuoden aikana on pitkin hampain sietänyt ompeluksiani, eikä pipoja, kalsareita ja yökkäreitä lukuunottamatta ole huolinut mitään ompelemaani. Jippii ja hurraa! Ompelu-urani lasteni vaatetuksen parissa ei ehkä sittenkään ole vielä tuhoontuomittu!

torstai 18. huhtikuuta 2013

TÄHDELLISIÄ









Samalla sabluunalla eri pohjille. Mielikuvituksetonta ja tylsää, mutta ah, niin palkitsevaa, kun kymmenenvuotias toteaa ompeluksista:"äiti nää on siistejä!".

Vaaleanpunainen pipo vanhasta velourpaidasta, pinkit applikaatiotilkut aamutakista, harmaa ja musta tosi napakka interlock Jättiksen palalaarista. Yökkärikankaat samasta paikasta. Olen iloinen päästessäni niistä eroon, kauan ne ovatkin jo mieltä kaivertaneet tylsyyksissään kangaslaatikon täytteenä.