LEPPISPÖKSYT

Kesän leppäkerttuja odotellessa..

Törmäsin tähän ihanaan leppäkerttuvelouriin syksyllä Riemulissa ja tiesin heti, että siitä tulee täydellinen vauvalahja ystäväni vauvalle. Puolen metrin palasta tuli sopivasti kahdet 68cm housut, joten Villahousukin sai omansa.

SINISET

Pääsiäisen synttärikuvien koneelle pääsyä odotellessa laitan pari vanhaa kuvaa. Ensin Paljasjalkaisen kirjottu yöpaita, kun pinkit resorit vaativat saman värin saamista myös paitaan (pidin kyllä itseäni ihan höpsönä kirjoessani yöpaitaa, mutta ei se mitään). Pinkit resorit laitoin, koska Paljasjalkainen kinusi VAALEANpunaisia vaatteita. Alakuvassa isotädin vanhasta joustispaidasta ommeltu vaippa.

RAUHALLISTA PÄÄSIÄISTÄ

Meillä riittää hulinaa pääsiäisenä, kun juhlimme Paljasjalkaisen synttäreitä. Leppoisaa pääsiäistä muille!

NORSUTAKKI

Alkuvuonna havahduin siihen, että Paljasjalkaisen kauppatakki oli auttamattoman pieni. Olin syksyllä jatkanut aikanaan Sukkahukalle neulomaani ja huovuttamaani takkia neulotuin resorein, mutta jatkos ei riittänyt koko talveksi. Oli siis pikaisesti surautettava uusi takki. Samettikangas on muinainen kirppislöytö. Vuorikankaana on omasta kaavankokeilumekostani ylijäänyt puuvillakangas. Norsukankaan tilasin Etsystä kuvitellen sen harmaaksi. Siitä piti alunperin tulla omaan takkiini napit, mutta suunnitelma vaihtui havaitessani kankaan tähän takkiin sopivaksi ja omaani epäsopivaksi. Napit päällystin vanhanaikaisella metodilla: pingoitin pyöreän kangaspalasen vanhan napin päälle ja ompelin takaa kiinni. Koska en uskaltautunut kokeilemaan napinläpiä, ratkaisin napinläpiongelman letitetyllä puuvillalangalla (kirppikseltä sekin). Kaavan suurensin mittojen mukaan Gyntherin 80-90cm- kaavasta.

P.S. Takki on Aivan Itse napitettu.

BEN 10

Poikalapset ovat vaikeita lahjottavia, mutta kun Sukkahukka sai kutsun viisivuotissynttäreille, päätin yrittää. Synttärisankari kuului olevan Ben 10-fani, enkä ollut milloinkaan edes kuullut moisesta. Onneksi Googlen kuvahaku auttoi. Piirsin kuvan paperin läpi, tummensin lyijykynällä takapuolen ja piirsin etupuolelta ääriviivat suoraan tukikangastetuille jämäpaloille niin, että lyijykynän jälki tuli tukikankaaseen. Tikkasin vain suoralla ompeleella arvellen, ettei pussukoita pestä niin usein että se haittaisi. Naaman yksityiskohdat kirjoin muliinilangalla. Pussukan kangas on ylijäämää omasta kaavankokeilumekostani (kangas JättiRätin halpislaarista). Nauhat syntyivät Sukkahukan yöpaidan ylijäämäsuikaleista, kangas Tallinnasta muinaiselta hamstrausreissulta.

Paljasjalkainen pikkuapulainen pääsi kiinni kynään.

KANOJA JA MUNIA

REISSUDILEMMMA

 Kun neuloja lähtee viikoksi Lappiin, hän pakkaa mukaansa tietysti mukavimmat villasukkansa.

Reissukäsityö sen sijaan tuottaa ongelmia! Mikä on riittävän aivotonta lasten perässä kävellen neulottavaksi, mutta kuitenkin niin riittoisaa, ettei lopu kesken ?

KUMMIAISPEITTO

Pääsimme kummeiksi ihanalle pienelle pojalle. Ystävälläni on neljä lasta, joille kaikille kummitäti on tehnyt peiton. Olen huokaillut heidän peittojaan ja ideaa kummitätipeitoista, joten heti kun kuulin saavani tämän kunniatehtävän, tiesin haluavani tehdä peiton ja aloin vimmatusti miettiä värejä. Ajauduin jämälankalaatikolleni ja käteni alkoivat poimia lankoja. Pohjaväriksi valikoitui Isohukan mammalta saatu violetti ja siihen lähti yhdistymään erinäisiä jämiä, pääasiassa 100% villaa, mutta muutama ohut sukkalankakin mukaan eksyi. Peitosta tuli juuri niin suuri kuin mamman lankaa riitti. Huovutin sen kevyesti koneessa ja pohjakankaaksi ompelin omasta kantotakistani jääneen palasen mustaa villakangasta. Kirjoin pohjaan lapsen syntymäajan ja nimen norosukista jääneellä langalla. Nyt minulla on vain pieni ongelma. En osaa elää ilman jämälankoja, joten lienee tarpeen lähteä kirppiskierrokselle..

Kortin kuva on kopio kirjasta. Paljasjalkainen väritti sen akvarelliliiduilla ja maalasi sen jälkeen pensselillä.