tiistai 28. helmikuuta 2012

BARBARA JA KENOKAULA


Tein jouluksi kaksi nukkea "Pehmeät nuket"- kirjan kaavoilla ja ohjeilla. Paljasjalkainen sai pukin kontista tämän vaalean, työnimellä "Barbara" kulkeneen, sittemmin Liisaksi nimetyn nuken. Nukesta tuli käsittämättömän laiha luikero, vaikka kirjan kaavojen perusteella siitä olisi pitänyt tulla pehmeän pullea. Leikkiin ja unikaveriksi se onneksi kelpaa näinkin, mutta tekijää ärsytti. Siitä nimi Barbara.

Nukkejen vartalot on ommeltu mummuni vanhoista alusvaatteista, täytteenä on villaa Pirtin kehräämöltä. Hiukset ovat kirppislankojen loppuja. Vaatteet on ommeltu suurimmaksi osaksi periaatteella "mitä sattui löytymään". Kaksi kukallista hametta ovat Jätti-Rätin palalöytöjä, mustavalkoinen kukkahame kirppikseltä löytyneestä hupparista. Farkkuhame on jämäpala värjäämästäni jokamiehenlakanasta. Sukkahousut on tehty Joskan loistavalla idealla vanhoista sukista. Virkatun + neulotun hameen virkattu yläosa lienee jokin muinainen hihansuun aloitus, sellaisena se laatikosta löytyi. Pipossa on Sukkahukan paita- ja pipokankaan loput, vuorena vanhan t-paidan hihaa. Kruunu on myös loppupalanen Paljasjalkaisen velourpaidasta, kiinnityksenä alusasukuminauhaa. Viitta on väkerretty suoraan vanhan velourpaidan hihasta, hupun kiristyksenä on pätkä kuminauhaa. Mamelukit ja pikkuhousut ovat Isohukan vanhasta t-paidasta. Valko-vaaleanpunainen mekko on loppupalanen omasta Imke-tunikastani, samaa kaavaideaa käytin nukenkin mekossa. Rinnuksissa on pitsiä mummuni jäämistöstä. Baktus-huivi on mohairlankaa (kirppikseltä). Kaikki resorit ovat kaveriltani saamasta valtavasta pussillisesta resoreita, jotka hän meinasi heittää roskikseen, kun "eihän kukaan enää tämän värisiä käytä". Pitsikumppari ja siksaknauha ovat taannoiselta Tallinnan reissulta. 


Kenokaulan sain täytettyä hiukkasen pulleammaksi kuin Barbaran. Hänet kätkin vaatteineen ja leikkiherkkuineen kummityttöni adventtikalenteriin. Vaatteita tein sarjatyönä, joten nukkejen perusvaatevarasto on sama. Kenokaula sai lisäksi mustavalkoisen topin (marimekkotilkkuja),  flanelliyöpaidan (kangas vanhasta pyjamasta, kirppikseltä), farkkuhousut ja mustan takin.



Adventtikalenterista löytyi myös hiukan leikkiherkkuja, samoja myin joulun alla myyjäisissä. 

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

HARRY POTTER- ASU











Ompelin syksyllä synttärilahjaksi Sukkahukan kaverille Harry Potter- asun. Asu syntyi yhteistyönä sankarin äidin kanssa, joka hankki materiaalit ja minä hoidin sitten ompeluosuuden. Kaavana asulle käytin Sukkahukan hupparia, jonka asetin kankaan päälle ja leikkasin suoraan siitä. Viininpunainen kangas on paksuhkoa, kiiltäväpintaista kangasta, applikaatio harjattua collegea ja raidat silkkinauhaa. Kaikki tarvikkeet ostettiin Jätti-Rätistä, paitsi keltaiset nyörit, jotka ovat peräisin omista yläasteaikaisista tossuistani. Aika tavaran kaupitsee...

perjantai 10. helmikuuta 2012

KIERRÄTYSPUSSIT






Inspiroiduin syksyllä Puhti-blogissa näkemistäni vahakangaspussukoista, jotka olivat tarkoitetut kierrätyslasin ja -metallin keräykseen. Aikani yritin törmätä vanhoihin vahakankaisiin, jotka voisi leikellä, mutten onnistunut. Idea kuitenkin jatkoi hautumistaan päässäni ja keksin sitten kokeilla muovipussien yhteensulattamista silittämällä. Molemmissa pusseissa on kolme samankokoista muovipussia yhteensilitettynä, silityksen aikana välissä oli leivinpaperi. Melkoista taiteilua se oli, helpommalla olisi päässyt sulattamalla pusseista kankaan ja ompelemalla kassin.

Meillä näihin kerätään lasia, metallia ja muovia. Pusseja on vain kaksi, koska lasi ja metalli kerätään samaan astiaan. Muovin erilliskeräys on muuten mahdollistanut sekajäteastian tyhjennysvälin harventamisen puolet pidemmäksi, joten suosittelen sitä lämpimästi kaikille, joilla mahdollisuus on. Olen ollut pusseihin tyytyväinen, sillä ne pysyvät hyvin pystyssä kaapissa, vievät vain juuri sen verran tilaa kuin on kullakin hetkellä käytettävissä, kierrätykseen vietäessä kahvat voi nostaa pystyyn kantamista varten ja pussit on helppo huuhdella tarvittaessa. Kooltaan pussit saisivat tosin olla hieman suuremmat, jotta laiska tyhjentäjä pääsisi helpommalla.





Lasipullossa on Neutral-pesuainetta (ei ole Fairyn voittanutta!).

maanantai 6. helmikuuta 2012

FUTISKORTTIPUSSI


Kun tarpeeksi kauan käyttää roskia materiaalina, alkaa nähdä mahdollisuuksia joka paikassa. Sukkahukka keräilee jalkapallokortteja. Niiden kääreistä ompelin hänen puhelimelleen suojapussukan. Sisäpuolella on jämäpellavaa, ulkokuorena Jätti-Rätin kristallimuovia. Jälkiviisauden sana: kääre olisi kannattanut kontaktimuovittaa nurjalta puolelta, sillä se oli niin ohut, että lähti helposti repeilemään ja väritkin lähtivät taitoskohdista karkuun kun kääntelin pussukkaa oikein päin. Prototyypiksi tämä oli kuitenkin mielestäni ihan onnistunut, varsinkin kun kahdeksanvuotiaille pojille on muutenkin vaikea keksiä mitään kivaa ommeltavaa.

lauantai 4. helmikuuta 2012

JÄMÄVILLIKSET






Muutama vuosi sitten tilasimme ystävieni kanssa pari säkillistä Patons-merinolankaa Mary Maximilta. Oman tilaukseni suunnittelin siten, että villahousuista yli jäävät langat sointuisivat yhteen, jotta jämätkin saisi hyötykäyttöön. Kerkesin neuloa tuolloin kasan yksivärisiä pitkälahkeisia villahousuja Paljasjalkaiselle päiväkotikäyttöön, mutta hän ehti oppia yllättäen kuivaksi ennen kuin sain jämäpöksyjä valmiiksi. Villahousulle neuloin nyt sitten ne jämät käyttöön. Housuissa on kahta liukuvärjättyä lankaa ja kolmea yksiväristä lankaa. Ohjeena oma, laiskan silmukanpoimijan malli, joka neulotaan yhtenä pötkönä haaroihin asti lisäillen ja kavennellen silmukoita, haarukset silmukoidaan yhteen ja jatketaan suoraan lahkeisiin.

Lankana Patons on ihanaa. Se on sopivan paksua valmistuakseen nopeasti, mutta kuitenkin tarpeeksi ohutta ollakseen joustavaa. Aluksi lanka nyppää jonkun verran, mutta kun nypyt poistaa, neulepinta alkaa hetken päästä pysyä siisteinä. Merinolanka on myös pehmeää, eikä ainakaan meidän lapsia ole kutittanut.