perjantai 27. huhtikuuta 2012

KÄSSÄNOPEN PAINAJAINEN










Kotipalapelissä olen Kässänopen painajainen- villatakkeja ihastellut ja vihdoin sain omani valmiiksi. Tai oikeastaan takki on vain kässänopen painajaisesta inspiraationsa ja silmukkamääränsä hakenut, lopulta siitä tuli kuitenkin oma sovellus. Helpoimmallahan pääsee neulomalla etu- ja takakappaleet kerralla, joten erkanin ohjeesta jo alkutaipaleella. Kun olin neulonut kappaleet kainaloon saakka, törmäsin Kukkarukkasen raglantakkiin ja päätinkin tehdä takin raglanhihaisena. Ohje raglanhihaiseen takkiin olisi ollut Modassa, mutta koska minulla ei sitä ollut, keksin kavennukset itse. Hupun silmukkamäärät ja korkeuden taisin jälleen vakoilla Kässänopen ohjeesta. Takki odotti nappilistaa puuttuvien nappien takia parisen kuukautta, kunnes sattumalta löysin sopivat napit Jätti Rätistä. Kylläpä tunsin itseni hölmöksi, kun en ollut sieltä hoksannut aiemmin edes katsoa! Nappilistaa neuloin vaaka apunani, jotta lanka riittäisi. Sitä jäikin lopulta neljä kolmen sentin pätkää.

Takkiin hankin langat jo aikoinaan ompeluseuralaisten Mary Maxim- tilauksen yhteydessä, mutta sopivaa ohjetta (tai polttavaa tarvettakaan...) ei aiemmin tullut vastaan. Takki on Patons:n merinoa, joka on tiheydeltään suunnilleen seitsemän veljeksen paksuista. Itse boikotoin Novitan lankoja laatuongelmien takia (kertokaa toki heti, jos laatu palaa entiselleen!), mutta Patons on kyllä lapsen villatakkiin pehmeytensä vuoksi mitä mainiointa lankaa muutenkin. Ainaoikein-neule söi lankaa arvioimaani enemmän, mutta onneksi Lepäävä Esteetikko pelasti minut pulasta. Onnea on hamsterikaverit! 

Itse olin koulussa sellainen kässänopen painajainen, joka teki työnsä turhankin vauhdikkaasti ja oli kohta taas kärttämässä uutta työtä tehtäväksi. Tätä villatakkia tehdessäni tähtäsin Villahousun kokoon, mutta siitä tulikin sellainen välikoko, jota voi käyttää sekä Villahousulla että Paljasjalkaisella. Aina eivät siis kässänopen painajaisoppilaatkaan onnistu sopivan koon teossa (vai onko tämä jo tahattoman onnistunutta epäonnistumista?). Seuraava takki on muuten jo tekeillä ja sitä seuraava suunnitteilla. Yksinkertaisuudessaan koukuttava malli, sanoisin. 

perjantai 20. huhtikuuta 2012

KESKENERÄISYYKSIÄ






Kevätkiireisiä keskeneräisyyksiä. Hamsteritädin kirppislöytökankaista on tulossa tilkkutäkki ja kauppakassit odottelevat viimeistelyä.

PS. Yritin ottaa sanavahvistuksen pois kommenttilootasta. Voisiko joku kommentoida, onnistuinko? Kiitos!


torstai 12. huhtikuuta 2012

SAMMUTUSPEITTEEN PÄÄLLINEN



Kaikkien sairasteluiden keskellä tarvitsin pienen ompeluksen. Sammutuspeite oli liian kauan jo makoillut jossain nurkan takana piilossa, paraatipaikallahan sellaisen kuuluu asustaa, jotta sen saa käyttöön, jos tarvii. Lautasliinaompeluksista oli jäänyt juuri sopiva palanen Pärnusta hamstrattua pellavaa. Tämän suurensuuren ompeluksen jälkeen seuraava suurensuuri projekti onkin valmiin tuotteen silitys...

Prahantuliaiskannussa majailevat tontunpäät sekä mökin metallinkeräysroskiksesta pelastamani maailman parhaat sakset.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

NORSUTAKKI 2

Kun talvikin antoi odottaa itseään, en minäkään viitsinyt pitää kiirettä Villahousun talvisen kauppatakin kanssa. Sitten talvi yllättikin minut ja kiireen vilkkaa jouduin ompelemaan takin joskus tammikuussa. Takkikangas ja norsusomisteet ovat samaa kuin Paljasjalkaisen takissa. Kangas siis kirppislöytöjä, norsut Etsystä virheostos ja vuorikankaana JättiRätin vanu. Kaavaa en löytänyt varastoistani, enkä jaksanut jäljentää uuttakaan, joten piirsin kaavan vanhasta Gyntherin kaavalla ompelemastani takista. En muistanut sen olevan liian kapea, joten jouduin säveltämään nappilistan. Tällä kertaa uskaltauduin ompelemaan napinlävetkin. Nappeja on 6, napinläpiä ompelin 14. Hurraa automaattinen napinlävenompelu! 








maanantai 9. huhtikuuta 2012

KUMMIAISPEITTO 2

Tehtyäni ensimmäisen peittoni kummilapselle, päätin tehdä siitä perinteen. Tällä kertaa ompelin peiton tilkuista. Kaikki tilkut ovat ihan oikeita jämäpaloja, suurin osa kassiompeluksista ylitse jääneitä kankaita. Takapuolen kangas on vaaleansinipallollista minkeevelouria, kauan sitten Eurokankaasta pelastettua. Pehmusteena ja lämmikkeenä peitossa on vanha fleecepeitto. Taakse applikoin lapsen nimen. Laiskuuttani ompelin peiton oikeat puolet vastakkain, käänsin kääntöaukosta, ompelin aukon kiinni käsin ja tikkasin reunasta sekä keskiosan ruutujen välistä. Ompelin myös tilkuista majakkaheijastimen, jonka voi ripustaa vaunuihin, mutta unohdin ottaa siitä kuvan.









 Tässä näkyy vielä ompeluprosessia. Sain idean tilkkujen ompeluun lapsiperhearjen mahdollistamassa aikataulussa pätkittäin: asettelin leikatut tilkut vuorikankaan päälle (tässä vaiheessa kangasta oli vielä tuplasti), käänsin kankaan tilkkujen päälle ja rullasin koko komeuden kasaan aina kun työ piti keskeyttää. Näin ompelu onnistui päiväunien aikaan aina tunti kerrallaan.


keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

TIPUT JA NOIDAT






Huovutettuja tipuja olen jo monena vuonna tehnyt pääsiäismyyjäisiin. Villa on Pirtin Kehräämöltä. Tipujen sisällä on muista huovutuksista ja askarteluista jäänyttä villasilppua, nappisilmät ovat Liedon osto- ja myyntiliikkeestä ostamastani vanhojen nappien pussista ja nokka on leikattu huovutetusta villapaidasta. Näitä jäi vielä muutama, sähköpostilla sopii kysellä.



Virpomaoksat ovat tältä ja viime vuodelta meille tulleita. En raaskinut viime vuonna heittää oksia pois, joten nyt meillä on mukavan suuri kimppu pöydän koristeena. 




Kävimme sunnuntaina Paljasjalkaisen ja Villahousun kanssa virpomassa muutaman naapurin ja kaverin. Näimme reissulla myös joulupukin.