SYYSKIERRÄTYSTÄ

Täydellisen hyödyllistä roskista. Ylijäämätilkkuja vaippaompeluksista, rikki menneet toppahousut ja kuminauha vanhasta twist-narusta. Kiitos Minnalle tilkuista!

KÄRPÄSSIENISYNTTÄRIT

Paljasjalkainen sai kutsun tyttökaverin synttäreille kärpässienikortilla. Siitä sain idean ommella lahjaksi asusteet kärpässieniteemalla. Itsellekin olisi samanlainen huivi kelvannut, mutta palleronauha loppui pahasti kesken. Pitänee suunnata Tallinnaan... Nauhat siis Tallinnasta, pipokangas hartaasti säästeltyä Mjukatygerin neulosta ja trikoo Jätti-Rätin palalaarista.

SUKULOIMASSA

Blogini vuosirytmiin kuuluu kesän hiljaisuus Elämästä johtuen. Pyrin pitämään blogia stressittömästi, joten välillä tulee enemmän juttuja ja välillä vähemmän. Stressitöntä aikaa kävimme poikien kanssa viettämässä myös sukulaisten luona. Pojat pääsivät koristelemaan kummisetäni peräkärryä, itse osallistuin tätieni kanssa etsimällä osuvia tekstejä lehdistä. Sain kuvan käyttäjänsä päällä myös yhdestä harvoista kesän käsitöistä, raitahuivista. Tiskirättikudin oli luonnollisesti myös mukana matkassa.

KESÄN YLLÄTTÄMÄ

Olen hyvin surkea ennakoimaan vuodenaikojen aiheuttamia ompelutarpeita. Juuri kun aloin saamaan valmiiksi kevään projektiani, päiväkotivaatteita, tulikin yllättäen kesä ja kesäiset vaatetustarpeet. Viikonloppuna havahduin siihen, että lapsilla ei ole lippiksiä, ja hädissäni pyöräytin pari kokeeksi. Pöllölippis jäi asumaan Villahousun päähän, siitä ei luovuttu edes yöksi. Ötökkälippiksen oleellisin osa oli kymmenen viivaa lipassa. Tämä tärkeä asia tarkistettiin ennen kuin lippistä edes kokeiltiin päähän. Kaavan piirsin kaupan lippiksestä (joka oli niin pinttyneen likainen, ettei sitä enää kehdannut kyttää) ja kikkailin saumanvarojen ja kuminauhojen kanssa saadakseni istuvahkot lakit. Pöllökankaan olen tilannut reppua varten (jota ei koskaan tullutkaan) ja ötökkäkangas on kaverilta saatu vanha tyynyliina.

JÄMÄPALLOT

Onneksi olin hommannut Majapuun pallokangasta riittävästi, jotta siitä jäi vielä oman mekkoni jälkeen melkein ainekset Villahousun huppariin ja housuihin. Ihan hiukkasen jouduin jatkamaan autokorjaamokankaalla, mutta oikeastaan parempi niin. Yksi puute näissäkin housuissa taas on. Vain yksi tasku! Veljekset jaksavat kadehtia toisiltaan jopa sitä, että toisella on housuissaan yksi tasku enemmän. Mutta kai sitä äitikin joskus saa laiskotella, edes taskujen määrässä.

Pallero alkaa olla räjähtämispisteessä, tilauslistalla olisi uusi. Kukahan tekis?

YLEISLAUTASLIINAT

Pelastin kerran roskistuomiolta naapurin rouvan vanhat verhot, joista tuli tosi hyviä, kaikkien astioiden kanssa sopivia lautasliinoja niin reilu kasa, ettei tarvitse nuukailla. Nyt on vain sellainen ongelma, että pitäisi keksiä, mihin tunkea kaikki vanhat paperiset lautasliinat, jotka nykyisin vain vievät tilaa laatikossa...

AUTOKORJAAMOSETTI

Olen jo tovin kironnut itseäni, kun olen mennyt totuttamaan lapset taskullisiin housuihin. Taskujen teon vaivalla kun ompelisi jo monet pöksyt. Keksinkin kokeilla, josko yksitaskuiset housut kelpaisivat, mutta näemmä kaksivuotiaskin osaa jo laskea, kun heti tuli valitusta toisen taskun puuttumisesta. Housut leikattuani muistin, että korjauspinossa (jo neljättä vuotta...) oli kirppikseltä ostamani velourpaita, jossa oli tosi pitkät puhvihihat. Hihan pyöriöt uudelleen muokkaamalla sekä hihoja hiukan lyhentämällä sain vähällä vaivalla juuri passelin paidan ja lyhennyspätkästä riitti kangasta vielä taskusta näkyvään osaan. Leikkasin vielä leikkuujätteistä pari sopivaa kuvaa ja tikkasin suoralla laiskurinompeleella kiinni paitaan. Setistä tuli mieluinen (sitä taskun puutetta lukuunottamatta) ja minusta oikein pirteä. Ihana autokorjaamokangas Majapuulta.