sunnuntai 22. toukokuuta 2011

JALKAPALLOSYNTTÄRIT


Sukkahukka täytti 8 vuotta ja kaverisynttäreitä vietettiin paikallisen monitoimitalon liikuntahallissa jalkapalloa pelaten. Tarjoilut hoidin muilta osin sipsi-karkkilinjalla, mutta kakun tein sentään itse. Tämä oli ensimmäinen kakkuni, joka oli muodoltaan ei-täytekakkuvuoka ja ensimmäinen kerta kun päällysteenä oli jotain muuta kuin kermavaahtoa tai suklaakuorrutetta. Täytteenä oli bamixilla survottuja säilöttyjä appelsiineja sekä seos, jossa oli kermavaahtoa, appelsiinituorejuustoa ja reilu loraus salmiakkikastiketta. Kakun muodon tein niin, että pohjalla oli tavallinen sokerikakkuvuoka, lakikorkeus tuli kahdesta puolipyöreästä autovuoasta ja ylimääräiset leikkaamisjätteet vetäisin Minuuttimikolla ylijäämätäytteen kera massaksi, jolla täytin kolopaikat.

Muutamaa leivontablogia selattuani ja kaupan päällystevalikoimaa ihmeteltyäni päädyin kakun päällisessä yhdistelmään sokerimassa + kick-karkit. Kaulittuani molemmat aloin pohtia, kuinka saisin karkit tarttumaan tomusokeriseen massaan ja välkkynä naputtelin molempia perunanuijalla tarttumapinnan maksimoimiseksi ja kostutin pinnat vedellä. Moka! Sokerimassa tietysti suli veden kohdalta ja koko sokerilaatta oli revetä sitä nostaessani. Yhteistuumin Sukkahukan kanssa saimme sen kuitenkin onnellisehkosti nostettua lastoin ja kakkulapioin kakun päälle ja kakusta tuli kuin tulikin sen näköinen, että liuta kahdeksanvuotiaita tunnisti sen jalkapalloksi. Makukin oli hyvä. Ei tämä nyt tietysti mitään kakkuleipurikisoja voittaisi, mutta pääasia on, että kakku maistui lapsille ja näytti jalkapallolta. Harmittelin vain jälkikäteen, miksi en ehdottanut jääkiekkokakkua..



Paljasjalkainen halusi myös käydä ostamassa lahjan ja valitsi lahjaksi paketin jalkapallokortteja. Hän myös paketoi lahjan ihan itse (autoin vähän narun solmimisessa) ja piirsi kortin ihan itse.

4 kommenttia:

Minnariitta kirjoitti...

Onnewa!

unisukka kirjoitti...

Kiitos :) Se on äitille aina vähän haikeeta kun vanhin lapsi täyttää kauheen paljon..

Janna kirjoitti...

Moi, pyysit ajatuksia siitä, että miten kakku "olisi pitänyt" tehdä. Mä en ole koskaan tehnyt jalkapallokakkua, vaikka oisin halunnutkin, mutta mä tekisin sen näin. Ja nämä eivät siis tosiaan ole mitkään "oikeat ohjeet" vaan se miten mä oisin kakun toteuttanut. Harrastelijahan mäkin olen. :)

1) Tekisin pari peltiä kakkupohjaa
2) Täyttäisin kakun mahdollisimman pyöreään kulhoon. Eli kulhoon kelmusisällä ja sitten ensin pohjalle pieni pyöreä pala pohjaa, kostutus, täyte, isompi pala pohjaa, kostutus, täyte jne. Täyte saa olla tässä mallissa joko liivatteella höystettyä tai muuten aika "tönkköä". Pysyy paremmin kasassa.
3) Sitten vaan kakku hyytymään jääkaappiin.
4) Kippaus alustalle.
5) Kermavaahtoa tai kreemiä päälle. Riippuen siitä kauanko on aikaa syömiseen.
6) Kauli valkoinen marsipaani tarpeeksi isoksi. Kieritä kaulimen, ison pullon, maljakon tms. tasaisen ympärille ja rullaa sen kanssa marsipaani kakun päälle. Tasoita ja huolittele reunat.
7) Kauli ja leikkaa mustat osat ja liimaa ne palloon joko elintarvikeliimalla tai sitten ihan sokerimassalla (tomusokeri+vesi).

Valmis! :)

Ja hienoltahan tuo teidän kakku näyttää. Kuvassa tosin ehkä hieman ohkaiselta, mutta se voi valehdellakin.

Ja synttärit kuulosti kivoilta! Onnea sinne!

unisukka kirjoitti...

Suurensuuri kiitos ja kumarrus, Nasba! Ehkä uskaltaudun toistekin kokeilemaan kakun tekoa :D Kakku oli tosiaan aika ohut, siinä oli vain yksi kakkupohja + autovuoilla tehty kupu päällä, mutta hyvin se riitti 15 pikkujuhlijan tarpeisiin. Lasten synttäreillähän kakku on lähinnä rekvisiittaa, sitä yleensä maistaa vain kourallinen vieraista ja hekin jättävät kakkunsa lautaselle. Aika turhauttavaa siis. Nyt korjasin kakun rääppeet vain yhdeltä lautaselta, joten ilmeisesti maistui. Kakkua jäikin vielä neljännes päiväkahvien kera nautittavaksi.