En tiedä, mikä mielenhäiriö minuun iski. En ole koskaan aiemmin uskaltautunut ompelemaan vetoketjua huppariin enkä koskaan ennen joustavaan kankaaseen. Kun vihdoin uskalsin ottaa härkää sarvista, otin heti käsittelyyn Majapuun ihanan autokorjaamon ja käytin riskillä omaa kaavaa, jolla en ole pitkään aikaan tehnyt mitään. Onnistumisen ilo olikin suuri! Vetoketjulla pienensin
Janiikan varastoja ja resori löytyi omasta laatikosta.
Villahousu sai uudet housut vanhan kirppisaamutakin jämistä. Samalla pääsin harjoittelemaan taskuja, jotka ovatkin saavuttaneet käytössä suuren suosion. Taskujen ompeluun löysin ompelukoneestani lisäksi kivoja koristeompeleita, joiden olemassaolon olin aivan unohtanut.
12 kommenttia:
No se vetskarihan olikin juuri sopiva. Takki näyttää tosi kivalta =)
Mitoitin takin oikeastaan vetskarin mukaan. Vähän jäi vielä kasvunvaraa, mutta parempi niin päin ;)
Tosi kiva! Hauskan värinen. :)
Toi punainen vetskari on täydellinen tuohon! Piristää hienoa takkia entisestään :)
Kiitos :) Täytyy vielä käyttää hauskoja kankaita niin kauan ku ne kelpaa...
Kiitos. Tykkään kans :)
Autokorjaamon väriyhdistelmät menivät ihan nappiin! Silmä lepää.
Kiitos <3 (piakkoin odotettavissa hupparit, osa 2, sun kankaista.)
no olipas hienosti ommeltu vetskari ja kerrasaan komea huppari - byysat on kanssa komeat! :)
Kiitän ja iloitsen :)
Hyvä että uskalsit, näyttää hyvältä!
Juu, joskus näemmä kannattaa uskaltaa :)
Lähetä kommentti