Neuloin tilkkuja kulkiessani opiskeluaikana junalla neljä tuntia viikossa. Junat olivat jo silloin aina myöhässä, joten aikaakin junassa istumiseen kului yleensä enemmän. Palkitsin itseäni myös ahkerasta opiskelusta sallimalla itselleni neulontahetken iltaisin. Tilkkujen teko on aloitettu vuonna 1998 ja peitoksi asti ne yhdistyivät vuonna 2003 Sukkahukan synnyttyä. Tilkkuja on edelleen yhdistämättä kolme kertaa tämän peiton kokoinen määrä. Tätä voisi ehkä kutsua jo ikuisuusprojektiksi.Peiton päällä on Villahousu uusissa villahousuissaan. Lankana JättiRätistä ostettua venäjänkielistä merinolankaa, hyvin toimii vaippakäytössä.
6 kommenttia:
Vieläkö tuota merinolankaa Jättirätissä on? Ja millä hinnalla?
En muista viimeksi käydessäni nähneeni kyseistä lankaa, mutta aina siellä kannattaa käydä kurkkaamassa, kun ei koskaan tiedä, mitä löytää. Langan nimi on Natalia, vyöte on sinioranssi. 100g kerästä jäi vielä hiukan ylikin ja maksoi peräti 2 euroa. Olin aika ylpeä itsestäni, etten hamstrannut kahta kerää enempää.
Onnea peitosta ja villahousuistasi!
Kiitos Minnariitta! Jostain pitäisi vielä kaivaa puhti tehdä ne loput tilkut peitoksi.. Sommittelin sentään jo viime viikolla loput ja teippasin yhteen. Josko sitten onnistuisi pikkuhiljaa yhdistelykin.
Moi! Minua naurattaa tuo venäjänkielinen merinolanka...!
Virveli, hauskaa että olen onnistunut ilahduttamaan :) Minuakin nauratti silloin kaupassa, kun korvat höröllä kuuntelin yhden mummelin tavaavan vyötteestä "me ri no..." ja ryntäsin kyynärpäät ojossa nappaamaan loput kaksi kerää kuin kunnon mummu ainakin (kaikki kunnia mummuille!)
Lähetä kommentti