Rakastamani vanha punainen
kukkaro, jonka joitain vuosia sitten hankin ihanasta
Villapata kiehuu-blogista, oli tullut tiensä päähän. Niin loppuun asti sen käytin, että kolikkokukkarossa oli jo kaksieuroisen mentävä reikä. Kukkaro oli käytössä niin älyttömän hyvä kaikkine taskuineen, lokeroineen ja kolikko-osastoineen, että pakkohan se oli yrittää tehdä uusi. Lopullinen sysäys kukkaron näpertämiseen tuli
Inkeliinalta. Mittailin kaavat vanhasta kukkarostani, käytin hartaasti säästeltyä maatuskakangasta, Tallinnan pellavaa, jämiä, tukikankaita, kirpparivetoketjua ja ensimmäisestä ikinä ompelemastani vaipasta puretun tarranauhan (sitä vaippaa ei koskaan käytetty, koska sitä ei voinut käyttää). Kukkaro läpäisee käyttötarkastuksen, mutta luultavasti käytin liian paksua tukikangasta, sillä kulmia oli mahdotonta kääntää siististi. Tämä taitaa taas olla niitä juttuja, joita on tehtävä useampi, kun tulee polte kokeilla eri kankaista ja eri tekniikoilla. Kiitän siis Annia vanhasta kukkarosta ja kaavoista, ja toivottakaamme sille lokoisia eläkepäiviä.
10 kommenttia:
Ihana <3
Teeppä näppäränä toinen ja tää harjoitusyksilö voi muuttaa meille. ;)
Kiitos :) Kuule saatanpa tehdäkin, pöydälle jäi vielä mua vaativasti katselemaan vielä ihanampi maatuskakangas...
Hyvältä näyttää. Olen se sinun punainen kukkaro mielessä ajatellut jo pitkään oman kukkaron tekemistä. En ole vaan saanut aikaan. Josko näillä inspiraatioilla tulisi kokeiltua.
Kiitos Aliisa! Onhan siinä näpertämistä kyllä, mutta lopulta aikaa ei mene mitenkään järjettömän paljoa. Se koko aika vaan vaatii niin intensiivistä keskittymistä, että tuntuu hankalalta toisinaan löytää sellaista rakosta. Jään mielenkiinnolla odottamaan sovellustasi ;)
Hienoa! Olipa mukava kuulla kaverin täyttäneen tehtävänsä uskollisesti.
Hurmaava kukkaro!
TÄMÄ ON AIVAN IHANA!
Anni, siitä oli todellakin iloa koko rahan edestä.
Kiitos, Mun Tekemä!
Kiitos Isosisko. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisen lompsan sinä pyöräytät ;)
Lähetä kommentti