KUKKARO

Rakastamani vanha punainen kukkaro, jonka joitain vuosia sitten hankin ihanasta Villapata kiehuu-blogista, oli tullut tiensä päähän. Niin loppuun asti sen käytin, että kolikkokukkarossa oli jo kaksieuroisen mentävä reikä. Kukkaro oli käytössä niin älyttömän hyvä kaikkine taskuineen, lokeroineen ja kolikko-osastoineen, että pakkohan se oli yrittää tehdä uusi. Lopullinen sysäys kukkaron näpertämiseen tuli Inkeliinalta. Mittailin kaavat vanhasta kukkarostani, käytin hartaasti säästeltyä maatuskakangasta, Tallinnan pellavaa, jämiä, tukikankaita, kirpparivetoketjua ja ensimmäisestä ikinä ompelemastani vaipasta puretun tarranauhan (sitä vaippaa ei koskaan käytetty, koska sitä ei voinut käyttää). Kukkaro läpäisee käyttötarkastuksen, mutta luultavasti käytin liian paksua tukikangasta, sillä kulmia oli mahdotonta kääntää siististi. Tämä taitaa taas olla niitä juttuja, joita on tehtävä useampi, kun tulee polte kokeilla eri kankaista ja eri tekniikoilla. Kiitän siis Annia vanhasta kukkarosta ja kaavoista, ja toivottakaamme sille lokoisia eläkepäiviä.